Kuka kantaa vastuun työvoimapalveluiden alasajosta?


Keski-Suomessa oli tammikuun lopussa Ely-keskuksen mukaan työttömiä työnhakijoita 26 612. Useilla seutukunnilla työttömyysprosentti on jo reippaasti yli 20%. Vaikka tilanne työttömyyden osalta on lähes katastrofaalinen, työvoimapalveluiden saaminen on tehty lähes mahdottomaksi. TE-toimistoverkon harventamisella on totaalisesti eriarvoistettu suurin osa keskisuomalaisista. Keski-Suomessa on työvoimatoimistoja enää Äänekoskella, Jämsässä ja Jyväskylässä. TE-toimistojen väki on kovilla. Aikaa kohdata asiakkaita henkilökohtaisesti ei ole.

On edesvastuutonta vähentää henkilökohtaisen palvelun saamista tällaisena aikana. Tuloksena on entistä enemmän syrjäytymistä ja kansalaisten luottamuksen menetys työvoimapalveluihin. Saan jatkuvasti palautetta kolmannelta sektorilta, ettei työllistämiseen, koulutuksiin tai muihin toimenpiteisiin ohjaudu enää sen tarpeessa olevia. Tilanne pahentaa erityisesti nuorten syrjäytymistä. Samaan aikaan erilaisiin työttömien tuki- ja aktivointimuotoihin on tehty merkittäviä muutoksia. Vastuu työllistämisestä on vieritetty kuntien vastuulle.

Tilanne on kestämätön keskisuomalaisten kannalta. Kuka kantaa vastuun työvoimapalveluiden alasajosta suurtyöttömyyden keskellä?