Tiedote 23.2, julkaistavissa heti
Betonin uudelleen käyttö on Suomessa liian rajallista johtuen tiukasta lainsäädännöstä.
-Fossiilisesta öljystä tehdyn betonin valmistaminen on hyvin saastuttavaa ja energiaa vievää. Betonin mahdollisimman laaja uusiokäyttö takaisi pitkäaikaisen betonin kierron, mikä olisi hyvin tärkeää raaka-aineen ja energian säästämiseksi, toteaa keskustan kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Petri Honkonen.
Toisin kuin monessa muussa EU-maassa, Suomessa betonimursketta ei ole mahdollista hyötykäyttää ilman erillistä ympäristölupaa erilaisissa maisemarakennusratkaisuissa. Betoni on aina peitettävä ellei yritys hae sen muulle käytölle ympäristölupaa, mikä tarkoittaa hankkeelle ainakin vuoden viivästymistä ja lisäkustannuksia. Betonia ei ole myöskään mahdollista käyttää asuntokohteiden maarakentamisessa. Suomen betonitehtaissa syntyy vuosittain noin 0,5 miljoonaa tonnia neitseellistä sivuvirtabetonia eli niin sanottua puhdasta jätebetonia, joka on koostumukseltaan täsmälleen samaa kuin asiakkaille toimitettavat tuotteet. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi asuntojen välipohja- tai seinäelementit ja kaivonrenkaat. Sivuvirtabetoni syntyy tehtaiden ylijäämästä ja epäkuranteista tuotteista.
-Lainsäädännöllä olisi ehdottomasti edistettävä betonin kierrättämisen ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Suomessa rakennusjätteen kierrätysaste on hyvin matala, vain noin 30 %. Betonin korkeampaan kierrätysasteeseen pyrkiminen on oleellista kokonaisvaltaiseen kiertotalouteen siirtymisen, jätteen vähentämisen ja ilmastopäästöjen hillitsemisen kannalta, Honkonen toteaa.
-Kierrätyksen lisäksi päästöjen hillitsemisen kannalta betonin korvaaminen kestävillä ja vähähiilisillä materiaaleilla on keskeistä. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa hiiltä sitovaa puuta tulisi suosia entistä enemmän, Honkonen vaatii.
Honkonen jätti torstaina 22.2. kirjallisen kysymyksen betonin uusiokäytön lisäämisestä ja betonin korvaamisesta kestävämmillä materiaaleilla.
Lisätietoja
Kansanedustaja Petri Honkonen
0408397776