Välikysymyskeskustelu koulutusleikkausten vaikutuksista kasvuun, koulutukselliseen tasa-arvoon ja osaamistasoon 22.9.2015
Keskustan (hall.) ryhmäpuhe, kansanedustaja Petri Honkonen
Hallitus tekee rohkeita koulutusuudistuksia
Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa upeita tuloksia. Voimme nähdä niitä joka päivä tässä yhteiskunnassa. Koulut ja oppilaitokset saavat aikaan korkeaa osaamista ja henkilöstö tekee työtä rautaisella ammattitaidolla. Koulun arjessa ei riidellä rahasta, vaan siellä kasvatetaan vastuullisia ja osaavia tulevaisuuden kansalaisia.
Nuoren polven opettajana olen nähnyt kuitenkin myös kolikon toisen puolen. Vaikka sain opettaa yläkouluissa äärimmäisen fiksuja ja lahjakkaita nuoria, mietin työssäni, saavatko he riittävät eväät tulevaisuuden maailmaan, jossa tärkeimpiä taitoja ovat omatoimisuus ja yritteliäisyys, tiedon soveltaminen, yhteisössä jäsenenä toimiminen sekä elinikäinen oppiminen.
Juha Sipilän hallitus laittaa liikkeelle merkittävimmät koulutusuudistukset vuosikymmeniin. Erityisesti perusopetusta ja toisen asteen ammatillista koulutusta kehitetään.
Oppimistavat ja koulupäivän rakenne tarkasteluun
Koulutuksen muutosta vauhditetaan kärkihankkeilla, joiden toteuttamiseen on varattu merkittävä rahallinen panos. Keskustan tavoitteena ennen vaaleja oli perusopetuksen oppimistapojen ja koulupäivän rakenteen uudistaminen. Tavoitteeksi asetettiin esimerkiksi tunti liikuntaa koulupäivän aikana. Tämä toteutuu kärkihankkeen myötä, kun Liikkuva koulu -hanke laajennetaan jokaiseen kouluumme.
Perusopetuksen digitalisaatio on koulutuksen kärkihankkeista kunnianhimoisin. Digitalisaatioon ei edetä tekniikka, vaan opettajien osaaminen edellä. Kärkihankkeessa on keskeisimmällä sijalla opettajien täydennyskoulutus ja sekä uusien oppimistapojen kehittäminen. Hanke tuo oppimisen JO digitaalisessa maailmassa elävien lasten ja nuorten arkeen kiinni. Se tekee oppimisesta mielekkäämpää ja tuo myös muun maailman lähemmäksi koulua.
Byrokratia estää järkevää yhteistyötä kouluasteiden välillä
Sääntelyn ja byrokratian karsimisessa on edettävä määrätietoisesti myös koulutuksen pariin. Eri koulutusasteiden ja koulutusmuotojen tiiviimpi yhteistyö on mahdollistettava esimerkiksi ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Nykyään sääntely estää esimerkiksi toisen ja kolmannen asteen koulutuksen yhteistyötä. Koulutuksen julkisessa rahoituksessa on edettävä suuntaan, jossa alueilla on vapaus tuottaa tavoitteiden mukainen osaaminen parhaaksi katsomallaan tavalla.
Hallitusohjelmatavoitteen mukaisesti koulutusviennin edistäminen etenee vauhdilla. Koulutuksen järjestäjät ovat innostuneita koulutusviennistä ja se nähdään niukkenevan rahoituksen vuoksi mahdollisuutena.
Opettajien työaika tarkasteluun
Keskusta tukee vahvasti ammatillisen koulutuksen kentän odottamaa toisen asteen reformia. Keskusta luottaa koulutuksenjärjestäjien osaamiseen viedä uudistukset läpi ja tuntea alueen tarpeet. Tutkintojen määrää on myös järkeistettävä. Meillä on oltava jatkossa yksi tapa myöntää tutkinnot ja yksi näyttötutkintojärjestelmä.
On oltava valmis ottamaan käyttöön esimerkiksi opettajien vuosityöaika. Tämä tukee uusien joustavampien ja tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa, osana oppimisen ja opettajuuden murrosta. Opettajien työajan kohdentuessa tarkemmin, valmistumisajat lyhenevät ja ympärivuotinen opiskelu mahdollistuu.
Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista on lisättävä. Nykyinen ja erityisesti tulevaisuuden työelämä vaatii valmiuksia kehittää ja kouluttaa erikoisosaajia työtehtäviin joustavasti. Nykynuorten todellisuutta eivät enää ole elämän kestävät työurat yhden työnantajan palveluksessa, vaan jatkuva itsensä ja ammattiosaamisen kehittäminen.
Vain rakenneuudistuksilla päästään eteenpäin
Sipilän hallituksen ohjelmassa on tavoitteena tehdä Suomesta maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta ja joka on koulutuksen, osaamisen sekä modernin oppimisen kärkimaa. Valitettava tosiasia on että tämäkin hallitus joutuu leikkaamaan, onneksi ei kuitenkaan niin paljoa kuin edellinen hallitus.
Sipilän hallituksen toteuttamat uudistukset päivittävät suuren osan koulutusjärjestelmästämme osaksi uutta modernia oppimista ja pedagogiikkaa.