Mikromuovi ja kertakäyttöinen muovi aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia. Mikromuovin leviäminen luontoon, ilmaan, meriin ja sisävesistöihin on viime aikoina puhuttanut paljon. Muovia kulkeutuu myös ruokapöytiimme ja elimistöihimme. Muovin vaikutuksesta ihmisen terveydelle on edelleen valitettavan vähän tutkimusta. Mikromuovia syntyy, kun muoviroska hajoaa mikroskooppisen pieniksi hippusiksi. Lisäksi osa mikromuovista on tarkoituksella tuotettua kuten kosmetiikassa käytettävät muovirakeet. Meriin leviää noin 8 miljoonaa tonnia muovia joka vuosi ja jopa 80-90 % meressä olevasta roskasta on muovia.
Muoveja on monenlaisia, mutta lähtökohtaisesti kaikki öljypohjainen muovi hajoaa luonnossa erittäin heikosti. Vain alle 30 % vuosittain syntyvästä 25 miljoonasta tonnista muovijätettä kierrätetään. Suurin ongelma on erityisesti kertakäyttöinen muovi, kuten muovikassit, muoviaterimet ja kaikenlaiset pakkaukset, mistä suurin osa muoviroskasta syntyy. Olennaista on muovin tuotannon ja kulutuksen vähentäminen. Kaikenlaisen muovin kieltäminen ei käytännössä ole mahdollista. Sen sijaan merkittävä ratkaisu on muovin korvaaminen uusiutuvilla biomateriaaleilla. EU-lainsäädännöllä on myös vähennetty muovipusseja merkittävästi useissa jäsenmaissa ja tammikuussa julkaistussa Euroopan komission muovistrategiassa linjataan, että kaikkien Euroopan markkinoilla olevien muovipakkausten on oltava kierrätettäviä 2030. EU myös suunnittelee mikromuovin käytön rajoittamista tuotteissa. Suomen tulisikin olla edelläkävijä tässä ja kieltää esimerkiksi mikromuovin käyttö kosmetiikassa.
Teknologian tutkimuskeskus perusti Jyväskylän yksikköön vuoden alussa uuden pilotointilaitoksen, jossa kehitetään uudenlaisia puu- ja sellupohjaisia materiaaleja. Suomessa on jo vuosia tehty paljon tutkimusta biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien saralla. Yritykset ovat yhä enemmän kiinnostuneita uusista teknologioista. VTT:n Future Fibre Products- hankkeessa on mukana yli 30 suurta kansainvälistä yritystä, mukaan lukien useita suomalaisia metsäalan yrityksiä. On hienoa, että yritykset ymmärtävät ympäristön suojelun ja liikeidean yhdistämisen. Suomalaisen metsäalan tulevaisuus on vahvasti erilaisissa kuitupohjaisissa materiaaleissa. Suomen on pyrittävä olemaan edelläkävijä puukuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa ja yrityksillämme on hyvä mahdollisuus saavuttaa tällä saralla aitoa kilpailuetua.
Uskon, että muovien korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla todella kiihtyy lähivuosina. Meidän on edistettävä öljypohjaisen muovin tuotannon vähentämistä. Fossiilisen raaka-aineiden aika on ohitse ja uudet kuitupohjaiset materiaalit ovat tulevaisuus. Jo olemassa olevaa muovia pystytään myös hyödyntämään ja uudelleenkäyttämään. EU vaikuttaa vahvasti muovin vähentämiseksi ja Suomen tulee olla tässä aktiivisesti mukana. Suomen on pyrittävä kansainväliseksi mallimaaksi ja meidän on tuotava oma panostuksemme muoviongelman ratkaisemiseksi erityisesti erinomaisen biotalousosaamisemme kautta. Samalla saamme uusia työpaikkoja ja kasvua Suomeen.
Myös EU:n muovistrategian johtavana ajatuksena on juuri uusien investointien ja työpaikkojen luominen. Suomen tulee kasallisesti lisätä konkreettisia toimenpiteitä, esimerkkinä kosmetiikan mikromuovin kieltäminen. Yrityksille muovista luopuminen on liiketaloudellisesti kannattavaa ja planeetallemme elintärkeää. Mahdollisuudet uusituvista raaka-aineista tehdyille materiaaleille ovat todella moninaiset ja niiden parissa tehdyn tutkimuksen arvo on suuri.
Petri Honkonen, kansanedustaja, kesk.