Keskusten elinvoima maakuntien käyttöön

Suomen lähes 50 seutukaupunkia lähikuntineen muodostavat alueellisen palvelujen ja elinkeinojen vahvan verkoston. Nämä kaupungit ovat useiden julkisten palveluiden, kuten soten, koulutuksen ja elinkeinopalveluiden keskuksia. Aluehallinnon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ollessa valtavan uudistuksen kynnyksellä, meidän tulee muistaa monimuotoinen kuntakenttämme ja sen mahdollisuudet palveluiden tuottamisessa.

Maakuntauudistuksessa on tarkoitus siirtää ely-keskusten sekä maakuntien liittojen elinvoimapalvelut itsehallinnollisten maakuntien hoidettaviksi. Kunnilla tulee säilymään nykyinen elinkeinojen kehittäminen ja siihen liittyvät palvelut. Kunnista tulee täten entistä enemmän elinvoimakuntia. Elinkeinopalveluiden työnjako maakuntien ja kuntien välillä on syytä säilyttää selkeärajaisena.

Sote-uudistuksessa tavoitellaan julkisen talouden säästöjä. Uudistuksessa kuntien rooli muuttuu. Jatkossa vain maakunnat järjestävät sote-palvelut ja ostavat niiden tuotannon. Lausuntokierros uudistuksen lakiluonnoksesta on meneillään. Kuntien on lausunnoissaan pontevasti huolehdittava palvelujen saatavuudesta eri puolilla maakuntia ja seutukuntia.

Seutukaupungit muodostavat Suomen aluepoliittisen kehittämisen selkärangan yhdessä pienempien kuntien ja keskuskaupunkien kanssa. Maakuntauudistuksen valmistelussa ei tarvita vastakkainasettelua erilaisten kuntien välillä, sen sijaan tarvitaan vahvaa kumppanuutta maakuntien ja kuntien välillä.

Seutukaupunkiverkosto ja Kuntaliitto valmistelevat tutkimusta, jossa selvitetään seutukaupunkien aluepoliittinen rooli maakuntien elinvoiman ylläpitämisessä. Metropolikeskusten ja kaupungistamisen autuutta korostetaan taajaan suomalaisessa tiedekeskustelussa. Tästäkin syystä on välttämätöntä ja tärkeää tuottaa monipuolista tutkimustietoa seutukaupunkien merkityksestä kansantaloutemme ja aluetalouden kehittymisessä.

Petri Honkonen

kansanedustaja (kesk.)

Saarijärvi

Seppo Kääriäinen

kansanedustaja (kesk.)

Iisalmi

Julkaissut ksml.fi 29.9.2016